I choose you, Fashion! - Suuri itseruskettavakokeilu

Edellisessä kosmetiikkapostauksessani perehdyin sekä naisten meikkien ihmeelliseen maailmaan, Prometheuksen paskaan maailmaan sekä vihjasin jo hieman että olen testaillut siinä ohessa itseruskettavia oman terveyteni uhalla. 

Testailin niitä siksi että halusin päästä todelliseen kesäkuntoon ennen heinäkuuta. Todellinen kesäkunto tarkoittaa siis hyvää, tasaista rusketusta. Ikävä kyllä kesä on tänä vuonna päättänyt taistella hieman vastaan armottomilla vesisateilla.

Mutta onneksi on olemassa itseruskettavia, jotka antavat fashiontietoisen miehen haistattaa luontoäidille pitkät paskat ja nauttia hyvästä rusketuksesta. Thanks, kosmetiikka! Tässä tavoitteessani on tosin ollut hieman ongelmia. Ensinnäkin, mistä oikeasti tietää että mikä on hyvä rusketus? Voiko rusketuksen ampua yli liiallisella käytöllä? Ja mikä tärkeintä, kuinka helvetissä kameralla saa kuvan rusketuksesta? 

Et vaan voi ottaa kuvaa rusketuksesta ja sanoa että siinä on rusketus. Se on huijaamista. Esimerkiksi lempiblogaajani Blogiina on ottanut itserusketetuista jaloistaan kuvan tässä artikkelissa. Oma kysymykseni on, että miten tuosta kuvasta voi muka nähdä miten paljon jalat ovat ruskettuneet? 

Otetaan toisena esimerkkinä blogikumppanini Make C:llä, joka vannoi minulle että hänen jalkansa ovat ruskettuneet läpikotaisin. Pyysin häntä ottamaan kuvan luonnonruskettuneista jaloistaan Blogiinan tyyliin. Sama ongelma:

Nuo seksikkään karvaiset jalat voivat olla täydellisen ruskettuneet, mutta koska vaalea linoleumilattia, karvainen ruskea mikälie ja fashionit silkkisukat sekoittavat kuvan värimaailman, näyttävät jalat täysin vaaleilta. Nythän kuvasta saa sen vaikutelman, ettei Make ole edes käynyt auringonvalossa koko kesänä. Tai koskaan. Mutta blogia seuranneet tietävät, että Make on viettänyt aikaansa ulkona ympäristössä enemmän kuin kukaan meistä. Jumalauta, Make jopa ruskettui huomattavasti viime kuussa kun hän kirjoitti blogitekstinsä sanituksesta. Tuossa hyvin opettavaisessa jutussaan Make huomasi nimittäin ruskettuneensa harrastuksensa parissa. Mutta kuten niin usein, ei tuon artikkelin kuvakaan paljastanut todellista rusketusta:

Rusketusrajat ovat kadonneet osittain myös siksi, että valo oli vähän huono.

Eli tämä on ongelma jonka kanssa itseruskettajablogaajan on taisteltava. Kuinka kuvata rusketus? Mutta en olisi fashionjumala ja koko Lohjan seksikkäin mies ellen olisi keksinyt tähän ongelmaan ratkaisua, joka samalla toimii sekä kätevänä demonstraatiovälineenä meidän tuhansille uskollisille lukijoille, että aloittaa epäilemättä uuden muotivirtauksen. Ratkaisu on lisäksi suht yksinkertainen:

Rusketan vain oikean jalkani ja vasemman pidän auringolta ja suihkeilta piilossa. 

Ensinnäkin on sanomatta selvää, että näemme heti miten paljon jalkani on oikeasti ruskettunut. Lisäksi tämä toimintani johtaa uuteen muotivillitykseen: puolirusketukseen. Puolirusketus voi tarkoittaa esim. sitä että rusketat vain toisen kätesi, toisen puolen päästäsi tai mahdollisesti koko vartalosi aina nenän poikki navan keskeltä ja pallit jakaen. Tällöin olet ansainnut puolirusketuksen maailmanmestaruuspalkinnon jonka minä juuri myös nyt keksin. Olen nero ja fashion.  Itse en muuten enää tavoittele palkintoja. Minulla on jo yksi mitali. Se kaikkein tärkein.

Exältä mutta whatever.

Mutta tosiaan, päätin puoliruskettaa itseni ja käyttää toista jalkaani avuksi. Oikea jalkani oli se onnekas jonka valitsin. Pidin muistiinpanoja rusketukseni kulusta.

22.6.2012

Kokeilu alkaa Doven Summer Glow - itserusketusvoiteesta. Se on tahmeaa.

24.6.2012

Kolmas päivä eikä aine ole kuin korkeintaan vaalentanut jalkaani. Julistan pyhän sodan kaikille Doven tuotteille. Olette minun silmissäni samaa luokkaa kuin Euroopan Unioni tai Ridley Scott. En luota teihin enää. Teidän ennen niin kova arvonne on laskenut huomattavasti. Minä vihaan teitä. 

25.6.2012

Ratkaisu! Garnier Ambre Solaire –itseruskettava suihke. Purkin kyljessä lukee INTENSE! Kyllä. Luulen että tämä toimii hyvin. Ensimmäisen suihkutuksen jälkeen jalkani hieman puutui, mutta tämä on varmaan normaalia.

Ennen kuin etenemme saagassa pidemmälle, minun pitää hieman puhua itseruskettavan käytöstä. Jotkut naiset kammoksuvat itseruskettavia niiden epätasaisen rusketusjäljen tai jonkun ihme aineen vuoksi joka tekee ihmiselle jotain ehkä. Tämä kaikki panikoiminen on turhaa, koska totuus on, että itseruskettavan käyttö ei ole mitään rakettitiedettä.

Helpottaakseni tämän selittämistä, käytän nyt vertailukohteena leivänpaahdintani. Kun ostin paahtimen itselleni, silloinen tyttöystäväni luki siitä ensimmäisenä ohjeet. Virhe numero yksi! Kyseessä on leivänpaahdin, joka paahtaa leipää kun sinne laittaa leipää. Miksi siis lukea ohjeet? Mitä uutta voit mahdollisesti oppia jostain niinkin yksinkertaisesta laitteesta kuin leivänpaahdin?

Sama juttu itseruskettavan kanssa. On siinäkin kyljessä jotain ohjeita mutta niitä ei tarvitse sen kummemmin noudattaa tai edes lukea. Havainnollistamisen vuoksi kuitenkin luin ne. Yksi ohjeista on: Käytä vain 1-2 kertaa viikossa. Ei pidä paikkaansa. Jos leipiä voi paahtaa enemmän kuin kolme viikossa, niin kyllä voi itseruskettaakin enemmän. Lisäksi miten paljon Garnierilla oikein luullaan että minulla on aikaa. Aikatauluni on niin kiireinen, että jos joutuisin odottamaan hyvää rusketusta enemmän kuin viikon, niin varmaan kuolisin häpeästä. Nyt on kesä, nyt on kiire, nyt pitää ruskettua heti jotta ihmiset luulevat että olen ollut paljon ulkona enkä sisällä pelaamassa Xboxia. Lisäksi, jos leipä ruskettuu kolmessa minuutissa niin perkele, kyllä rusketun minäkin! 

Itseruskettavani ohjeessa lukee myös: Levitä tasaisesti. Se on yksi tapa, myönnän, mutta itse pidän esim. enemmän leivästä jossa voita on jäänyt paikoittain kasaan. Näin ollen sulamaton voi maistuu jo sulaneen voin tieltä paremmin ja luo eksoottista vaihtelua leivän eri makunyansseihin. Sama juttu itseruskettavan ja ihon kanssa. Jos käytät koko suihkuttamisen peläten että johonkin kohtaan menee millejä enemmän kuin toiseen, niin elämä on ohitse. Mutta oikeasti kukaan ei huomaa eroja. Ja jos eroja sattuisikin olemaan, niin ne vain erottavat sinut muista lampaista jotka ovat itseruskettaneet itsensä tasaisesti. Fashion syntyy eroista, muistakaa se aina.

Lisäksi ohjeessa lukee, että suihkuta 40 sentin etäisyydeltä. Garnier, minulla on sinulle uutinen. Tässä on lähikuva minusta suihkuttamassa ainettanne:

 

Vaikka saatattekin kuvasta huomata, että en noudattanut 40 sentin etäisyysmääräyksiänne, voin vakuuttaa, jalkani silti ruskettui. Eli taas turha ohje. Jumalauta, seuraavaksi pitää varmaan voidella leipäkin 40 sentin korkeudelta. Mistä näitä tyhmiä ohjeita oikein tunkee? Kuka oikeasti noudattaa näitä?

Sen sijaan ohjeessa mainittu varoitus, että aine on haitalliseksi silmille, piti täysin paikkansa ja sitä kannattaa noudattaa.

Takaisin muistiinpanoihin:

27.6.2012

Jalka on taas puutunut suihkutuksen jälkeen. Illalla jalka jopa särki. Tuntui kuin verisuonet olisivat jotenkin oudosti pullottaneet. Ratkaisin ongelman särkylääkkeillä.

28.6.2012

Taas alkoi särkeä suihkutuksen jälkeen. Taas buranaa.

29.6.2012

Taas särky. Taas burana.

1.7.2012

Hyvä on, pidän pari päivää taukoa suihkeen kanssa jos sillä 1-3 kertaa viikossa jutulla olisi ollut joku aiheellinen syy. Osasyy taukoon on se, että suvussani on esiintynyt veritulppatauteja ja olen riskiryhmää. Tärkeämpi syy on kuitenkin se, että hukkasin Garnier Ambre Solaire –suihkeeni.

2.7.2012

Särky hävisi mutta itse en silti ole täysin vakuuttunut siitä että itseruskettava olisi ollut syy.

3.7.2012

Vitut tauosta, minä tarvitsen rusketuksen ja tarvitsen sen heti! Ja tällä tietysti tarkoitan sitä, että löysin taas Garnier Ambre Solaire –itseruskettavan suihkeeni. 

4.7.2012

Vittu miten huono idea tämä tauon katkaiseminen. Jalka sykkii. Kämpilläni majaileva nainen on huolissaan. Valehtelin tälle että jalkani ei ole puutunut suihkeen jälkeen. Hän uskoi tai ainakin lopetti valittamisen.

5.7.2012

Kämpilläni majaileva nainen taitaa nähdä valheeni läpi. Uskon että se johtuu siitä kuinka irvistelen kivusta ja pysyn paikallani liikkumisen pelosta. Yritän selittää hänelle että fashion ei ole fashionia ilman kipua. Lisäksi teen jotain tärkeää maailman kannalta. Puolirusketusbuumi alkaa minusta. Lupaan silti että lopetan viimeistään 8.7.

6.7.2012

Alan jo hahmottaa rusketusrajoja. Lisäksi, onkohan se normaalia että verisuonet jalassa ovat värjääntyneet sisältäpäin. Siltä se ainakin näyttää. Tänään jalka on ollut todella tönkkö. Jopa isäni ehdotti että lopettaisin aineen käytön heti. No chance! Tarvitsen rusketuksen tai näytän muotitiedottomalta!

7.7.2012

En ole tyytyväinen rusketukseeni. Se on aivan liian vaalea. Joten tästä johtuen suihkutin tököttiä jalkaani varmaan kymmenen minuutin edestä. Odotan seurauksia mielenkiinnolla. 

8.7.2012

Seuraukset olivat: 1) Jalka ei mielestäni tarpeeksi ruskea. 2) Jalka tekee kuolemaa. Kipu on aikamoinen. Luulen että pidän kiinni lupauksestani lopettaa itseruskettavat tältä kesältä ja tyytyä siihen mitä sain aikaiseksi. Siis heti illan viimeisen rusketuksen jälkeen tietysti. 

Aika tarkastaa lopputulos. Tässä jalkani on uuden rusketuksensa kanssa:

On sanomattakin selvää, että fashionmaailma juuri räjähti.  Huomioikaa muuten että rusketus on tasaisesti oranssi joka puolelta, kuten aito rusketus. On helppo uskoa että nukahdin puolikkaissa farkuissa rannalle, joka on fashionia, koska se on friikkiä. Mitä friikimpi, sitä fashionimpi. 

Lisäksi huomaatte varmaan että rusketuksen voi spotata paljon paremmin kuin esim. Maken tai Blogiinan jaloista:

Kaksiviikkoinen rusketussessio oli, kuten muistiinpanoistani saattoi huomata, aika rankka terveydellisesti. Jalka on jo alkanut parantumaan, mutta en usko että se johtuu siitä että lopetin itseruskettavien käytön. Uskon että kokemani kivut johtuivat matalapaineesta joka vain sattui ilmaantumaan aina itserusketuksen jälkeen. Tai mahdollisesti kyseessä oli salaliitto!

Lopuksi vielä pieniä huomioita joita itseruskettavan kanssa tein. Ensinnäkin, rusketusjälki on tasainen kaikkialla, paitsi jalkapöydässä, jossa se ei varsinaisesti ole tasainen.

Lisäksi syystä jota en ymmärrä, varpaiden päistä hävisi rusketus aina päivä suihkutuksen jälkeen.

Mutta silti varpaiden kynnet ruskettuivat ja keräsivät kaikkea kivaa itseensä.

Lisäksi päätin itseruskettavan avulla vastata yhteen ihmiskuntaa eniten askarruttaneista kysymyksistä: Voiko valkoinen känsä koskaan muuttua ruskeaksi?

KYLLÄ!

Joten siinä se. Nyt menkää ja puoliruskettakaa itsenne! Aloitetaan jotain uutta! Viva La Garnier Ambre Solaire! Viva La Revolution!

Naisten meikit miehen naamalla ei ole homoa, se on fashionia!

"HOMO! HINTTI! HOMOSEKSUAALI!”

Kun mies käyttää kosmetiikkaa erityisesti kasvoihinsa, näihin huutoihin pitää kadulla tottua. Rivouksia huutavat rumat, ylipainoiset ja epävarmat miehet jotka eivät ole ikinä kokeilleetkaan Maybellinen FIT ME:tä

 

Mutta huomatkaa tämä: koskaan ei yksikään nainen ole kutsunut kosmetiikkaa käyttänyttä fashionin mullistavaa minua homoksi. Nähdessään minut kadulla naiset usein vain jäävät tuijottamaan minua, pitkään. Olen joskus kysynyt heiltä mitä he miettivät kun he näkevät minut. Vastaukset ovat lähes aina samoja. He rakastuvat. He rakastuvat minuun ja minun fashioniini. Ja minä kyllä ymmärrän heitä. Minäkin rakastan itseäni.

Olen parhaillaan evakossa asunnostani jonkun naisen vanhempien luona, joten päätin tylsyyksissäni järjestää itselleni tekemistä täksi illaksi. Päätin kerätä itselleni minuun ja minun fashioniini rakastuneita naisia joiden kanssa menen katsomaan teatteriin laadukkaan elokuvan ja illan päätteeksi valitsen muutaman mukaani tänne erään naisen vanhempien kämpille jatkoille.

Tämä suunnitelma onkin helpointa toteuttaa kosmetiikan auttavan käden kautta. 

Kosmetiikka koostuu kahdesta osasta: ennakkosuunnittelusta ja toteutusvaiheesta. Naiset eivät yleensä käy tarpeen tarkasti lävitse tuota ensimmäistä vaihetta jonka vuoksi he panikoivat myöhemmin siitä mitä heillä on päällä tai jotain muuta turhaa. Mutta jotkut naisista käyvät lävitse kummatkin vaiheet. Blogiina käy. 

Ennakkosuunnittelu koostuu yleensä siitä, kuinka miettii valmiiksi miltä aikoo näyttää, miten meikit sopivat vaatteiden kanssa yhteen ja miten kosmetiikka, fashion sekä kauneus sopivat sinne minne aikoo mennä. Esim. pari vuotta sitten Juhannuksena pistin naamaani koko hoidon huulipunasta ja puuterista alkaen, päälleni puin väärennetyn Adidaksen hihattoman t-paidan ja lähdin kavereiden kanssa mökille jossa joimme viinaa saunakauhasta. Kauha pilasi huulipunani täysin ja näytin täysin muotitiedottomalta. Sitten itkin ja luomivärit levisivät naamalle jonka jälkeen pyyhin naaman väärennettyyn Adidaksen hihattomaan t-paitaan jonka vuoksi se meni pilalle ja… No, se juhannus oli kamala, kuten varmaan jo ymmärsitkin. Ennakkosuunnittelulla olisin voinut estää tämän katastrofin. Jos olisin ajatellut, olisin voinut esim. jättää meikkaamatta kokonaan tai käyttää mieluummin vaikka Niken väärennettyä XL-kokoista t-paitaani. Sen pilalle meneminen ei olisi haitannut minua lainkaan, koska Nike on out.

Joten ennakkosuunnittelu. Tällä kertaa olin siis aikeissa lähteä Lohjan kaduille keräämään kokoon naisia katsomaan kanssani teatteriin Prometheusta, jonka on pakko olla hyvä. Miten se voisi olla huono? Alienit ja Ridley Scott. Kyllä vaan, Prometheus on varmasti tajunnanräjäyttävä kokemus JOKA EI VOI OLLA MASSIIVINEN PETTYMYS JA AIHEUTTAA KAHDEN VIIKON VITUTUSTA! Ja tämä koska Prometheus on epäilemättä nerokas ja loppuun asti mietitty elokuva jossa ei ole mitään epäselvyyksiä tai avoimia kysymyksiä. 

Koska jos se olisi sellainen paska elokuva, niin sehän saattaisi vaikka olla yksi kaikkien aikojen suurimmista pettymyksistä teatterissa.

Liikaa tekstiä ja liian vähän kuvia. Joten tässä minä märässä valkoisessa t-paidassa Suomi-konepistoolin kanssa.

Mutta hupsista, taas lähti aihe käsistä. Ennakkosuunnittelustahan minun piti puhua. Kohteenani olisivat siis ensin kadut, sitten teatteri ja sitten sänky. Poskiini käytin Fit Me:tä, koska se korostaa kasvojani.  Huuliini pistin kirkasta huulipunaa joka ei juuri eroa omista normaaleista mansikanpunaisista (ja mansikanmakuisista) huulistani. Lisäksi pistin huulikiiltoa joten naiset voivat pimeässä teatterissa nähdä huuleni paremmin. Koska Prometheus epäilemättä herättää enemmän kuin vähän tunteita eikä jätä katsojaa täysin masentuneeksi, päätin käyttää vain vähän luomiväriä sekä sitä juttua jota laitetaan ripsiin sillä ihme haravajutulla. Näin ollen en itke meikkejä poskilleni.

Tämä oli loistava suunnitelma ja päätin heti hyökätä sen kimppuun. Lisäksi minulla oli vielä eräs salainen ase jota ajattelin käyttää lopullisena hurmauksena, mutta puhutaan siitä tämän blogitekstin lopussa. Siinä tuli vastaan hieman käytännöllisiä/terveydellisiä ongelmia ja joudun palaamaan siihen tulevassa postauksessa paremmin.

Mutta ei mennä vielä liikaa tulevaisuuteen. 

Oli aika siirtyä toteutusvaiheeseen. Kosmetiikan käytössä pitää muistaa aina järjestys. Ensimmäisenä pistin kirkasta MF –merkkistä (tai väristä, en tiedä) huulipunaa. Se korostaa huuliani ja näin ollen kertoo naisille että olen hyvä sängyssä.

Mitä huulipunan laittamiseen tulee, itse suosin sitä ei-minulla-ole-aikaa-hieroa-tätä-paskaa-varovasti-vartin-verran –metodia jota harvat naiset käyttävät. Mutta kuten tuosta kuvasta huomataan, metodini toimii, koska huulipuna on asetettu huulilleni täydellisesti. 

Sitten on aika ottaa erinomaiset ripseni käsittelyyn. Tässä kuva minusta ripsittämässä ripsiäni ripsijutulla:

Tässä lopputulos:

 

Kuumaa. Tuon kuvan jälkeen on kenenkään miehen turha väittää naisille että sitä ripsitököttiä ei muka edes näe. Näkeehän sen tuostakin kuvasta kilometrien päähän! Vaihtoehtoisesti kuvasta voi myös nähdä kuinka onnistuin tökkäämään sen puikon silmämunaani. Kyseinen silmä on tuo kuvan puoliksi kiinni oleva. So sexy! So fashion!

Blogitekstin alussa mainitsinkin jo Maybellinen FIT ME:n. Kun lähden ulkomaille reissuun, otan mukaan aina kolme asiaa: FIT ME:n, passin ja kortsuja. Ja syy siihen on tässä:

 

Kyllä, tiedän, en itsekään voi uskoa miten hyvin FIT ME toimii. Ihoni on vaalea ja puhdas kuin Jumalalla. Mutta kun yhtälöön lisätään Vinyl Glossin shiny lipglossia, räjäyttää ulkonäköni tajunnan ja jättää Jumalan varjoonsa:

 

Yhtälö ei ole valmis ilman jumalaista luomiväriä. Get ready… GET STEADY…

GO!!! Kyllä! Se olen minä, herra seksikäs, herra nero! Kukaan ei voisi vastustaa minua nyt! Kuvan värejä ei ole muuten muokattu millään tavoin. Kun asetin luomivärin naamaani maailma vaan muuttui hieman kellertäväksi. Tätä on tapahtunut ennenkin joten älkää pelätkö. Minua ympäröivä seksikäs kultakellertävä värimaailma katoaa viimeistään suihkussa käytyäni.

Nyt minun ei tarvitse kuin lähteä kaupungille keräämään elokuvaseuraa joista hyvän elokuvan jälkeen valitsen osan mukaani jatkoille. Jos nyt kuitenkin kävisi niin, että Prometheus olisi täyttä paskaa joka jättää vastaamatta yli puoleen elokuvan esittämistä kysymyksistä ja puukottaa katsojaa selkään, niin luultavasti jättäisin naiset yksin ja palaisin kotiin katsomaan sadetta ikkunasta masentuneena ja vanhana. Ilman kosmetiikkaa.

2 VIIKKOA MYÖHEMMIN...

Ylläolevan kirjoitin kaksi viikkoa sitten, mutta en Prometheuksen aiheuttaman masennuksen vuoksi jaksanut julkaista. Ja nyt päätin että on aika palata takaisin elämään Prometheuksen massiivisen pettymyksen jälkeen. Tästä eteenpäin jaan elämäni kahteen osaan. On viaton minä Ennen-Prometheusta ja on kyyninen minä Jälkeen-Prometheuksen. On suorastaan nostalgista lukea Ennen-Prometheusta –minän näkemyksiä maailmasta. Silloin kaikki oli vielä niin hyvin. Onneksi fashionini ei sentään saanut elokuvan myötä minkäänlaista damagea.

Ai niin, unohdin melkein. Tuossa aikaisemmin mainitsin että minulla oli vielä yksi kosmeettinen salainen ase. Yritin tätä postausta tehdessäni parantaa ihoni laatua käyttämällä itseruskettavaa voidetta, ja kun se ei toiminut, itseruskettavaa suihketta. Tilanne on tällä hetkellä kriittisesti kesken joten päätin jakaa muutenkin aika pitkän kosmeettisen blogitekstini kahtia. Vaikuttaa siltä että tästä itseruskettavasta saattaa tulla enemmän kuin iso ongelma. Tässä vaiheessa riittänee kun kerron, että toinen jalkani on reagoinut itseruskettavaan jollain verisuonisairaudella. 

Mutta tästä lisää heti kun rusketukseni löytää kauniin oranssin luonnollisen kirkkauden. Tai sitten kuolen. Jompikumpi, koska fashionin eteen pitää nähdä vaivaa ja joskus jopa kuolla.

Ja lisäksi, Make C:llä, kysyit minulta tuossa kriisipäivityksessäsi miten meikkaisit saamasi mustan silmän peittoon. Se on suht yksinkertaista. Kun itse välillä lyön itseäni ja saan mustan silmän, olen huomannut että se kannattaa peittää jollain lähes täysin näkymättömällä ihonväriin uppoavalla voiteella, kuten Thaimaasta ostetulla tiikeribalsamilla. Älä siis sotke Maybellinen Fit Me:tä näin pieneen ongelmaan! Demonstroidakseni vinkkini, löin ensin itseäni naamaan jotta sain mustelman:

 

Ja sitten peitin mustelman tiikeribalsamilla:

 

On varmaan sanomattakin selvää, että kukaan ei näin huomaa vammaasi etelänlomalla. Ei tiikeribalsamia tuosta kuvastakaan näe ellei tiedä etsiä sitä. So go with God, Make, sinä senkin fashionpeto! 

Palataan kosmetiikan ihmeelliseen maailmaan toisen osan kanssa lähiaikoina. Tsaukkis!

Oh no, mikä meikkikriisi!

Apua! Nyt on hätä housussa!

Ai, mikä? No selitetään.

Tiiätte varmaan et oon ihan sika kiireinen just tän blogin ja kaikkien muitten proggiksien takii. Esmes et oon vapaaehtosesti pelastamas henkii jumalan selän takana, mikä tekee must jotenkin tosi arvostettavan ja silleen epäitsekkään... Mut enyaways, siit kiireestä! Tiiätte varmaan et tekevälle sattuu, ja nyt on tosiaanki sattunu. Nimittäin klyyvariin. En jaksa selittää juurta jaksain, mitä tapahtu, koska mua nolottaa sikana, mut siis täs on lopputulos:

Oh no! kertaa kaks

Eikä! Nyt tarttis nopeesti meikkivinkkei, koska emmä nyt tän näkösenä voi mihinkään lähtee! Ja ihan koht pitäs mennä etelän matkalle, joka on buukattu ajat sit (onneks ei Air Finlandil (huomatkaa, miten mukana oon ajankohtasis asiois, kannattaa oikeesti lukee)). Millä tän voi peittää nopeesti ja helposti, vai voiks? Kommatkaa (voi kommaa myös kehuja).

Entä Santtu? Tiiän et oot meikkiekspertti ja muutenki hyvä sängys, nii oisko sul jotain vinkkei, tai esmes kokonainen blogiteksti tulos aiheesta? Mikä vaan kelpaa, enkä nyt vaan pohjusta sitä et Santult on ihan just tulos kokonainen blogiteksti aiheesta. EN kuitenkaan tehny tätä mustaa silmää sen takii... Vai teinkö? Oon aika omistaunu ja luen paljon, nii ei sitä tiedä.

NO EI NYKKAI!

Yritin peittää tätä vaik millä. Täs on yks yritys peittää sitä hatulla:

FAIL!

En kestä! Nyt en haluu kuulla yhtään Black Eyed Pies -läppää sit!

Apua!

Kui tärkee ympäristö oikeesti on? Ihan sika. Ja sä voit valinnoillas vaikuttaa!

Oon lukenu sikana just kaikesta ja käyttäny jo vuosii erilaisii hattuja, niin mul on alkanu kehittyy aika vahva tietosuus siitä millases ympäristös mä elän ja mitä mä oon valmis tekee sen puolesta. Ja mun mielest tällanen vaikuttaminen ei ees oo vaikeeta, koska siit tulee niin hyvä fiilis kun sitä tekee. Hyvä fiilis henkisesti ja fyysisesti. Oisko sunkin aika alkaa vaikuttaa ittees ja ympäristöös? No ois. Enkä nyt haluu syyllistää, mut niinku ootte varmaan jo huomannu oon aika intohimonen tällasten asioiden suhteen. Guilty!

No mut, mä kuitenkin halusin kirjottaa oman postaukseni Santun ruokavalioposiksen jälkeen. Koska vaik Santtu kieltämättä on seksikäs, arvaamaton ja näin ollen hyvä sängyssä, on mun pakko tuoda oma näkökantani tähän meiän blogissa vellovaan keskusteluun. Moni (1) onki jo kommannu asiasta, ja koitetaan saada vähä lisää vettä löylyyn. Täält tulee vähän tapoi, miten mä vaikutan joka päivä maailmaan mun valinnoilla ja sil mitä mä luen ja millasii hattui mä käytän.

RUOKAVALIO

Oh my god, pystyyks nykyään mitään syömään ku kaikki on niin epäeettistä ja epäterveellistä? Mikä superfood? Onks se jotain syötävää?

Kuulostaaks tutulta? No hei, tos olin minä pari vuotta sitten. Ihan oikeesti, tiiän et kuulostaa uskomattomalta, mut olin ihan sika pihal et mitä saa syödä. Pitkään olin sil linjalla, etten syö mitään mikä jättää varjon, mut sit kolmannen sairaalareissun jälkeen älysin et oikeestaan ehkä paras ravinto on just se joka jättää isoimman varjon... Tipuitteks kärryilt? Don't worries, mä selitän kyl.

Mun matka täydellisen ruokavalion löytämiseks lähti aika korkeelta. Ihan kirjaimellisesti. Nimittäin taivaasta. Kiipesin yhelle vuorelle, koska ehkä äärimmäisin ja yksinkertasin tapa saada ravintoo on sun gazing. What? Auringol voi korvaa safkan? Eiks tarvii käydä mäkis? No ei. Aurinko, jota joissain mais kutsutaan nimel Sun (tsekkaa wikipedia) nimittäin tarjoo ihmiselle niin paljon enerzaissii, ettei tarvii safkaa. Tää on täysin todistettu juttu. Ei tarvii lukee ku otsikko ja kattoo kuvat niin tietää mist sangeissaukses on kysymys.

Ilmast ruokaa, joka on täysin eettistä? Cunt me in!

Täs meikä on sanittaa (sungazing). Huomatkaa uus hattu, jonka löysin sika halval yhest second hand -mestast. Noit vaan loju siel jossain puiston laitamil, mis jengi visko niit mihin sattu. Käyttöön!

Tein kuitenkin ehkä jotain väärin, koska mul jäi monen minuutin geissauksen jälkeen viel nälkä. Hmmmm... Jos joku tietää tohon tarkemmat säännöt, niin pistäkää kommauksiin. Yritys hyvä kymmenen kuitenkin. Moka voi tietty johtuu myös siit et oon hirvee läski ja ruma, enkä osaa piirtää. Voitte sanoo kommauksis jos ootte eri mieltä... No mut kuitenkin, nälän lisäks mul jäi silmään joku roska tai jotain. En tiiä, mist se tuli, mut oon siit asti nähny vaan tällee:

Weird! Kommatkaa, jos tiiätte mist on kyse tai haluutte et kerron miten saan mun hiukset niin hyvään kuosiin.

No anyways, seuraavaks lähin sit luonnon omaan ruokakauppaan, eli metsään, hakee ravintoo. Pistin ostoslistalle (lol, en kestä näit mun metaforii, oikeesti!) nokkost ja koivuu ja sit jotain muut luontoo ja annoin palaa.

Luonnos tykkään kulkee ihan paljasjaloin et oon lähempänä äiti-maata. Mut ilman hattuu en mee, koska auringonpistos! Jos haluutte tietää lisää niin kommatkaa must jotain.

Lehet oli hyvii, mut en voinu syyä niit monta päivää, ku sain jostain vatsanväänteitä ja ripulin. Veikkaan et kyse oli jostain kaupan safkoista, mitä söin viel joku aika sit ennen ku löysin nää fuudit. Jos joku tietää, mist tää voi johtuu, niin kommatkaa... Yritin myös ottaa havainnollistamiseks kuvii mun kakasta, mut valo oli vähän huono, niin siit ei tullu mitään. Mut sen sijaan huomasin sungazingin ehkä parhaan puolen – rusketuksen! Otin kuvanki. Huomatkaa, miten mun aina niin vaaleet jalat on saanu värii! En ois ikinä uskonu. Ja kiipeily selvästi tekee hyvää lihaksille. Jatkoon!

OSTOS ON JOKAPÄIVÄNEN SANOMA ET ”KYLLÄ, MÄ VÄLITÄN!”

Koska kaupat tekee joka päivä hirveit ihmisoikeusrikoksii olemal olemas ja just antamas jengille ripulin, niin päätin tarttuu tuumast toimeen. Luin joku aika sit sellasest ääriliikkeest, joka pistää kauppojen puntit tutisee. Nää tyypit ei todellakaan pelleile! Ootte saattanuki kuulla niist jo, mut ette varmaan ois uskonut et mä oon osa sitä jengii!... ööö, tai siis, en oo... en todellakaan... (hysssss) win wink.

Mut siis eräs nimeltämainitsematon allekirjottanut lähti siis todella vaikuttaa liittymällä tähän aktivistiporukkaan, jonka motto on ”käännä tuote.” Siis joo, meno on yhtä kreisii ku nimi antaa olettaa. Täs vähän esimakuu siit, mitä jatkos tulee tapahtuu:

Hä? Mitä tapahtu? No, pikku sabotaasi vaan...

Juoksin kauppaan ineen ja käänsin mont pulloo Mountain Dew'tä. Pari myyjää meinas huomaa, mut juoksin sniikisti seuraavien hyllyjen taakse piiloon. Voitte kelaa, millanen adrenaliinipaukku! Oli oikeesti sydän kurkus koko ajan! Mut sitä tää vaikuttaminen on. Joskus täytyy ottaa oikeus omiin käsiin, et voi lähettää messagen – Meit ei enää syrjitä, tai just joku sellanen.

No mut tän jälkeen menin ulos kaupasta. Ostin kuitenkin pussin sipsei ja limun, etten vaikuta epäilyttävältä, ja menin sit vastapäiseen puistoon venaa, millon pakokauhu alkaa. Kuvii:

Kymmenen minuutin päästä jengi oli viel täysin tietämätön tulevasta.

Tunnin pääst alko olla sellanen fiilis et koht tapahtuu jotain. Joku saleen on huomannu.

Kahen tunnin pääst alko epäilyttää, et joku on ehkä huomannu mun sabotaasiyrityksen ja korporaatiot on ehtiny käydä piilottaa todisteet. Tää on niin 1986:tta.

No sit ku pölypilvi laskeutu, niin menin takas kauppaan, ja arvatkaa mitä!? No, joku tosiaan oli huomannu mun sabon, ja pullot oli käännetty takas. Yritin ottaa kuvaa, mut valo oli huono, niin etten näyttäs epäilyttävältä, niin ostin kolme pakettii kananrintafileit ja limuu, ja lähin ulos.

Parhaimmillaan sabotaasi on tällast:

Ehkä joku päivä meikäki pystyy noin nopeeseen ja häikäilemättömään toimintaan, mut viel ei oo rahkeit. Sori.

Sen lisäks sain luonnost jotain matoi tai jotain, koska mun jalat näytti tältä ku tulin himaan.

Mut hei, you only live twice, kyl pitää elää niin lähel luontoo ku pystyy vaik välil se tarkottaa et tulee kynsisieni, niinku mul täs kuvas:

Mut mun periaate on et se lähtee sil mil se on tulluki, niin oon yrittäny tehä himaan mahollisimman paljon intialaista likast yhteissuihkuu muistuttavat olotilat. Sori, ei oo kuvaa, mut otan sellasen heti ku valo on hyvä.

Mut ei mul täl kertaa muuta. Toivottavasti tää herätti vähän ajatuksii tai ainaki kipinän muutokseen! Tsaukkis!



...

Ruokavaliota ja liikuntaa - Now let's make you fashion!

Tsaukkis. Blogimme kuumat kuvat minusta ovat herättäneet valtavan määrän kommentteja (1) jossa kyseltiin miten pysyn niin hyvännäköisenä ja timmissä kunnossa. 

Seksikkyyteni tasolle olen päässyt pitkällisen työn tuloksena. Se ei ole helppoa, sen verran voin näin alkuun sanoa. Kuntoon pääseminen on hyvin työlästä. Aloitetaan ruokavaliosta.

 Otin kuvan itsestäni kun kirjoitin edellistä kappaletta. Osaan olla siis arvaamaton ja näin ollen hyvä sängyssä.

Syön joka aamu paahtoleipää ja juon kaakaota. Jos jää nälkä, kuten yleensä, juon lisää kaakaota ja mahdollisesti dippailen siihen sipsejä yhden pussin edestä. 

On aika lähteä töihin/kouluun jossa en yleensä syö mitään, koska olen syönyt matkalla ainakin kaksi sipsipussia (kolme jos matkustan yli tunnin matkan). Matkalla takaisin kotiin syön lisää sipsiä. Kotiin päästyäni pääsen viimeinkin syömään oikeaa ruokaa. Yleensä se tarkoittaa ranskalaisia tai pizzaa, mutta silloin tällöin, kun läheiseen metsään asettamani karhuansa on toiminut, syön myös karhua / lasta. Iltapalaksi syön porkkanoita, tomaatteja ja sipsejä. Yöllä jos herään syön yleensä sipsiä.

"Sipsiä? Syöt Sipsiä? Sehän lihottaa!”

Olet väärässä, sinä senkin mielikuvitushenkilö jota käytin dialogimaisella tavalla hyödykseni jotta saan seuraavassa lauseessa kertoa miksi syön niin paljon sipsiä. Harvat nimittäin tietävät, että sipsit ovat maailman vähäkalorisinta ruokaa. Luotettavassa tiedonhakupalvelu Wikipediassa luki niin. Mutta jos yhä epäilette väitteen luotettavuutta, minulla on kaksi todistetta:

TODISTE 1.

 Tiedonhakupalvelu Wikipediassa sanotaan että tiedonhakupalvelu Wikipedia on sekä kattava että LUOTETTAVA!

TODISTE 2.

Minä

Minä

Ei siis varmasti ole epäselvää etteikö metodi toimi. Olen muuten pahoillani kuvasta. Tiedän että kaikki naislukijamme valahtivat märäksi. Se on kuitenkin ainaisena vaarana tässä minun ja Macen blogissa, joten naiset, emme voi tälle glamourimme määrälle mitään. Kuva on saanut innoituksensa tästä Blogiinan bloggauksen viimeisestä (hotista) kuvasta. Minulla ei ollut sydänkorua joten kaivoin esiin vanhan ”Minussa on useita eri tasoja” –inttikoruni. Mitä kuvaan muuten tulee, itse uskalsin näyttää hieman enemmän kuin Blogiina koska ruumiini on niin loistava enkä häpeä sitä yhtään. Jotkut meistä vain syntyvät paremman näköisinä kuin toiset. Jotkut meistä voittavat lotossa jo syntyessään. Elämän lotossa. 

Ikävä kyllä tuon edellisen kuvan valot ovat hieman pielessä joten se ei ole yhtä täydellinen kuin voisi. Joten otin toisen kuvan jossa halusin näyttää miten yksinäinen joskus olen kun olen yksin ja mitä teen kun olen yksin ja yksinäinen:

Ei, kyllä tässäkin on valot hieman pielessä. Mutta kuva kertoo silti tunteistani. Kyseessä ei siis ole mikään ovela tapa esitellä hyvää kroppaani jotta voisin pönkittää itsetuntoani.

…

Joka tapauksessa, käsittelimme vasta syömispuolen. Mitä allekirjoittaneen juomapuoleen tulee, on päivänselvää että ei saa juoda paljon limuja. Itse en juo kuin yhden lasin päivässä. Vain yksi virkistävä lasi joka nautitaan hyvää ja uskottavaa kirjaa lukien…

 

Terveysintoilijat sanovat aina että pitää juoda paljon vettä. Kuka muka jaksaisi juoda vain vettä? Vesi on niin OUT. No fashion in water. Onneksi luin kerran Me Naisista että lasi viiniä ruoan kanssa on hyväksi terveydelle. Ja voi pojat, se kyllä toimii. Tässä kuva minusta ruokailemassa terveellisesti. Huomatkaa lasi viiniä Pirkan kiviuunipohjaisen Americano-pizzan vieressä. 

Huomasin muuten vasta nyt tuosta kuvasta, että vaikka olen syömässä, olen ilmeeltäni täysin fashion. En selvästi mahda seksikkyydelleni mitään. Joka tapauksessa, juomalla tuon lasin viiniä puhdistan ruumiini kaikista myrkyistä kuten alkoholista. 

Mutta tämä ei vielä riitä. Näillä edellisillä vinkeillä pääsee vasta hyvään kuntoon, mutta todellinen seksikkyys löytyy lihaksista. Joten minä kuntoilen ja paljon. Tässä nostan painoja samalla kun teen vatsoja:

 

Kuva on valvontakamerakuva makuuhuoneeni toisesta nurkasta. Arvelin että kuva saattaa olla hieman hämmentävän näköinen ilman selitystä, joten tässä syy valvontakameroiden olemassaoloon: Asensin ne muutama viikko sitten asuntooni sen Paranormal Activity –leffan innoittamana. Se leffa tuotti helvetisti rahaa eikä siinä ollut edes kuvaajaa. Joten ajattelin tehdä oman version siitä keräämällä ensin vuoden ajan materiaalia valvontakameroistani ja sitten leikkaamalla siitä joko kauhuleffan (jos jotain pelottavaa tapahtuu) tai pornoleffan (jos mitään pelottavaa ei tapahdu).

Takaisin kuvaan jossa kuntoilen. Ensinnäkin, vatsojen tekeminen ja painojen nostelu samaan aikaan on erittäin hyvää liikuntaa ja samalla aikaa säästävää. Näin minulla jää enemmän aikaa fashionille. Mutta vaikka kuntoilenkin näin joka päivä, on se loppujen lopuksi vain lihaskuntoa joka antaa keholle mahdollisuuden olla kiinteä mutta ei kiinteytä sitä. 

”Mutta mikä sitten kiinteyttää?”

Hyvä kysymys, dialogipohjainen mielikuvitushenkilö. Olen huomannut, että jos käyn joka ilta lenkillä, se toimii loistavana kiinteyttäjänä.  Joskus ratkaisut ovatkin siis todella yksinkertaisia. Joten minä lenkkeilen. Tässä olen minä tyypillisessä lenkkiasussani. 

Huomatkaa filosofisen kysymyksen esittävä paitani. Kuka todella päästi koirat ulos? Vastaus: Fashion!

Minä siis todella lenkkeilen joka päivä. Sateessa, lumessa, pilvisenä päivänä – minä lenkkeilen. Epäilettekö? Ei se mitään, koska onneksi minulla on valvontakameroideni arkistokuvia! Kaivoin sieltä pari kuvaa jotka todistavat lenkkeilyharrastukseni. Ensimmäinen on kuva minusta lähdössä lenkille ja jälkimmäinen on kuva minusta palaamassa lenkiltä. Huomatkaa seksikäs farkkulippalakki jonka ostin vuonna 2008 Tallinnasta. 

 

Joten tiivistettynä: Kun syö hyvin, juo terveellisesti ja kuntoilee, saa hyvän vartalon. Mutta jos lukee Iltalehteä tai vaikka Bodaus –lehteä, saa sen kuvan että pitää syödä kukkia ja koko ajan liikkua. Se on kuitenkin täyttä valetta. Tosiasiassa ei tarvitse mitään muuta kuin syödä fiksusti, juoda terveellisesti ja bodata sekä liikkua sopiva määrä. Tämä on suht yksinkertaista, mutta osalle meistä fashionkuntoon pääseminen vaan on niin helppoa.

Jos et silti osaa syödä, juoda, bodata ja liikkua oikein, on olemassa toinenkin vaihtoehto: laihdutuspillerit.

Itse en kuitenkaan enää käytä näitä laihdutuspillereitä koska painoni tippui vaarallisen seksikkäälle tasolle. Lisäksi minulla on vaikeuksia saada lääkkeitä lisää koska tulli tarkkailee minua yhä erään Meksikolaisen lääkediilin paljastuttua. Joka tapauksessa, ehkä syön lääkkeitä taas tulevaisuudessa jos todella haluan räjäyttää koko maailman tajunnan glamourillani.

Jos on kysymyksiä ruokavaliosta niin vastaan niihin mielelläni. Jos lenkkeilyltä ja bodaamiselta siis ehdin. 

LAUANTAI!!! BILEET!!! TANSSII!!! LENKILLE!!! XD